An Automatic Aggregator of Power Flexibility in Smart Buildings Using Software Based Orchestration

This paper presents a software-based modular and hierarchical building energy management system (BEMS) to control the power consumption in sensor-equipped buildings. In addition, the need of this type of solution is also highlighted by presenting the worldwide trends of thermal energy end use in buildings and peak power problems. Buildings are critical component of smart grid environments and bottom-up BEMS solutions are need of the hour to optimize the consumption and to provide consumption side flexibility. This system is able to aggregate the controls of the all-controllable resources in building to realize its flexible power capacity. This system provides a solution for consumer to aggregate the controls of ‘behind-the-meter’ small loads in short response and provide ‘deep’ demand-side flexibility. This system is capable of discovery, status check, control and management of networked loads. The main novelty of this solution is that it can handle the heterogeneity of the installed hardware system along with time bound changes in the load device network and its scalability; resulting in low maintenance requirements after deployment. The control execution latency (including data logging) of this BEMS system for an external control signal is less than one second per connected load. In addition, the system is capable of overriding the external control signal in order to maintain consumer coziness within the comfort temperature thresholds. This system provides a way forward in future for the estimation of the energy stored in the buildings in the form of heat/temperature and use buildings as temporary batteries when electricity supply is constrained or abundant

Problem-Based Learning Leadership Development Program in a Multi-National Company

This paper reports on the development and implementation of a team leadership training program in a multi-national company. The European Engineering Company (EEC Group) had grown and expanded into many countries in a relatively short time frame as a result of increased demand for the company\u27s products and services in newly developing countries. The EEC Group and the training program had additional issues of culture and basic institutional knowledge. The paper reports on the program, the conceptual framework of the International Leadership Development Program (ILDP), results, and lessons learned. The authors advocate use of a Problem-based Learning (PBL) methodology to train in a multi-national environment. This approach not only resulted in meeting the program\u27s learning goals, but worked to provide all participants with an overview of company products, services and processes

Tekoälyn kokonaiskuva ja kansallinen osaamiskartoitus – loppuraportti

Tekoälyteknologiat ja niiden hyödyntäminen nähdään lähitulevaisuudessa tärkeinä kansalliselle menestykselle. Tämä raportti on tulos VN TEAS:n vuoden 2018 alussa käynnistämästä selvityshankkeesta Tekoälyn kokonaiskuva ja kansallinen osaamiskartoitus (5.2 A). Raportissa tekoäly jäsennetään kymmeneksi osaamisalueeksi ja tekoälyosaaminen kuvataan tutkimus-, yritys- ja koulutussektoreilla. Tutkimusosaamista mitataan julkaisujen määrällä ja laadulla. Osaamista yrityksissä on kartoitettu laajan kyselyn tuloksilla, data-analytiikka- ja tekoälyosaajien suhteellisella osuudella seitsemässä eri alojen suuryrityksessä sekä henkilöhaastatteluilla. Korkeakoulujen opetustarjontaa arvioitiin niille suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla. Kaikilla kolmella sektorilla Suomen osaamista verrattiin muiden maiden tasoon. Raportissa tunnistetaan Suomen vahvuudet ja osaamisvajeet kymmenellä tekoälyn osaamisalueella. Raportti esittää joukon toimenpidesuosituksia tekoälyosaamisen vahvistamiseksi

Suomi - Teollisen Internetin piilaakso

”Suomalainen Teollinen Internet – haasteesta mahdollisuudeksi” -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, mitkä ovat Teollisen Internetin mahdollisuudet ja uhat, kehittämisen kannusteet ja esteet sekä työllisyysvaikutukset Suomen taloudessa. Hankkeen keskeinen painotus on suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa, mutta se leikkaa teollisuuden lisäksi myös muita keskeisiä elinkeinoelämän alueita (mm. energia, liikenne ja logistiikka, kauppa, kiinteistöt ja infrastruktuuri) sekä julkisen sektorin toimintaa. Tämän raportin pääsisältö on joukko toimenpide-ehdotuksia, joilla edistetään Suomessa toimivien yritysten menestystä Teollisen Internetin aiheuttamassa murroksessa ja tehdään Suomesta houkutteleva sijoittumiskohde yritysten eri toiminnoille. Lopullinen tavoite on Suomessa tapahtuvan arvonmuodostuksen kasvattaminen

Finland - The Silicon Valley of Industrial Internet

This report offers a number of recommendations to promote the success of companies in Finland in the upheaval brought on by the industrial internet and to make Finland an attractive location for various business functions. The final goal is to increase the value creation that takes place in Finland. The value is comprised of salaries with statutory expenses, profit entered as income in Finland, depreciation and rents that the whole society benefits from, for example through taxes but also by means of productivity and a rising gross domestic product. Kieliversiot: Suomi - Teollisen Internetin piilaakso (27.04.2015

Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta?

Digitaaliset alustat ja alustatalous nähdään merkittävänä murroksena, joka vaikuttaa myös Suomessa toimiviin yrityksiin. Tässä raportissa on haettu vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Millä sovellusalueilla Suomessa on parhaat edellytykset digitaalisten palveluekosysteemien ja alustojen syntymiselle? Mitkä ovat näiden sovellusalueiden vahvuudet ja heikkoudet? 2. Millä toimenpiteillä voidaan edistää digitaalisiin alustoihin perustuvan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä Suomessa ja näihin alustoihin perustuvan liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä? Tiedonhankinta- ja analysointimenetelminä selvityksessä käytettiin perinteisen kirjallisuuskatsauksen lisäksi asiantuntijoiden haastatteluja, työpajatyöskentelyä, selvitystyössä olevien henkilöiden omia taustatutkimuksia ja kokemuksia, systeemidynaamista mallinnusta sekä yritysten internetissä julkaiseman tiedon analysointia. Hankittu tieto jäsennettiin innovaatiojärjestelmiä ja alustataloutta kuvaaviin viitekehyksiin. Hankkeen lopuksi muodostettiin tilanneanalyysin pohjalta joukko toimenpide-ehdotuksia julkiselle vallalle. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: laajemmat politiikkatoimet, julkisen vallan täsmätoimet alustatalouden edistämiseksi ja toimialakohtaiset interventiot